Sisällön tarjoaa Blogger.

Slider

Väriterapiaa




Syksy on vuoden parasta aikaa. Ja parasta syksyssä on sateiden, kuulaiden päivien ja kynttiläiltojen lisäksi ruska. Sitä siis lähdettiin ihastelemaan Rukalle Kuusamoon. Ja voin kertoa, että niin oli tehnyt moni muukin. Pienelle karhunkierrokselle ei ollut mitään asiaa, kun hermo meni ruuhkaan, kälätykseen, parfyymipilveen ja lonkeronlemuun jo Myllykoskella. Onneksi rauhallista luontoa löytyi kuitenkin vielä muualta. Tässä siis muutamia kuvia Rukan kauniista syksystä.




























Palovartijan mökki Valtavaaran huipulla



Luonnon helmassa mieli lepää ja rauhoittuu. Kyllä tällä taas jaksaa, ensi kertaan saakka!


Syysterkut


Pikainen tervehdys! Vaikka blogi on ollut pitkään hiljaa, ei se suinkaan ole ollut unohduksissa. On ollut huono omatunto, ettei ole mitään päivitellyt mutta ei vain kerta kaikkiaan ole ollut aikaa. Vaikka työntäyteistä on ollut koko kesän, sekä mökkiraksan että opiskelujen kanssa, on tahti vain kiihtynyt mitä lähempänä elokuun loppu häämöttää.

Huvittavaa tässä on se, että mulla oli tarkoitus viettää opiskeluista rauhallinen kesä, ottaa vain kurssi tai kaksi, että välillä saisi ihan vain lomaillakin. No erinäisten kuvioiden seurauksena elokuussa päättyviä kursseja olikin sitten lopulta ripakopallinen ja alunperin ajateltu 10 opintopisteen kesä vaihtui viidenkymmenen pisteen rutistukseen. Huoh. Että juu, hommaa on piisannut.

Mutta ei muutakuin ilon kautta! Syksy on mukavaa aikaa, nautitaan siitä.




Kaikenkarvaiset kaverini

Yksi mökillä olemisen parhaista puolista on luonto ja sen tarjoama mielenrauha. Ainakin siis periaatteessa. Mun mielenrauhaani on kuitenkin koeteltu useaan otteeseen, sillä tällä meidän mökin metsäisellä pihalla tuntuu hengailevan meidän lisäksi ihan hirveästi jengiä. On siivekkäitä, sarvekkaita, häntäisiä, karvaisia jne. Osa niin omituisia, etten osaa edes kuvailla! Vaikka yhteiseloon luulisi jo tottuneen, on jokainen kohtaaminen silti aina yhtä sykähdyttävä. Eikä yleensä kiljahduksiltakaan vältytä.






Yleensä jonkun tällaisen luontokappaleen kohdatessa ei ole aikaa kuvailla. Siinä vaiheessa, kun ötökkä esittelee parhaita kuvauskulmiaan, näkyy musta enää enää vain vilahtava takajalka. Toisin kävi tosin erään söpön tirpan kanssa, joka oli epäonnekseen lentänyt meidän katiskaan. Lintu saatiin ehjänä ulos ja sitten se jäi meitä vain katselemaan hetkeksi aikaa, ennenkuin lensi pois.



Suurin eläin, mikä tästä lähiseuduilta on tänä kesänä bongattu, on karhuemo poikasensa kanssa. Sen näki meidän mökkinaapuri ja vieläpä ihan siinä hänen mökkinsä tontin rajalla. Siitä lähtien on katsonut vielä vähän tarkemmalla silmällä pihalla liikkuessaan. Illan hämärässä ulos mennessäkin huikkii ensin ovelta, että tää tulis nyt ulos, että tietävät kaikki karhut ja sudet ja menninkäiset pysyä loitompana. Vaikka tuskin nalle ehdoin tahdoin tuttavuutta tulee tekemään mutta en halua joutua linjalle edes vahingossa. Varsinkaan, kun on poikanen mukana.


Meidän pihan mörököllin virkaa pitää tämä mahtava kanto, jonka nostin pystyyn puuta vasten.
Operaatio: Yön pimeydessä puskapissiville myös vetelät housuun


Viime kesänä bongattiin rannasta myös kyy, jonka jälkeen hommattiin tänne samantien tällainen pärisevä karkotin. Ilmeisesti se toimii, koska käärmeitä ei ole tänä kesänä näkynyt ollenkaan mutta hiiriä sitten sitäkin enemmän. Ei kohden koskaan!




Marjoja on jo ihanasti tarjolla ja niitä onkin kerätty ahkerasti. Ainakin sitten, kun pojat kuulivat niistä saavan rahaa.





Kun on lähes koko kesäloman mökkeillyt on huomannut ainakin sen, miten nopeasti itsekkin metsiintyy. Vaikka joka päivä tietenkin saunotaan pitkään ja hartaasti, on yleisilme koko ajan melkoisen räjähtänyt. Että tiedä sitten kumpi siinä jonkin eläimen kanssa kohdatessa pahemmin säikähtää, eläin vai minä., Eilen käväistiin testaamassa myös paikallisen raflan bilemeno. Ja koska en ollut tähän nyt paremmin varustautunut, tuli sieläkin pyörittyä tukka pystyssä ja kalsarinpaita päällä. Ja niin vain läpi meni, niinku väärä raha! Ehkäpä ovat täälä mökkikunnassa tottuneet jo meihin, kaikenkarvaisiin kavereihin.



(kuva: sarvijäärä / Wikipedia)



Fifty shades of grey

Meillä on tarkoitus maalata mökin kaikki rakennukset tumman harmaiksi, kun tällä hetkellä ne on iloisen kirjavasti kaikki eri värisiä. Oikean maalisävyn valitseminen on yllättävän vaikeaa, varsinkin kun kyse on harmaasta väristä. Harmaita sävyjä on maalikartat pullollaan mutta harvassa on ne, jotka oikeasti olisivat vain harmaita! En ymmärrä mikä siinä on niin haastavaa? Onko olemassakaan sellaista harmaata, mikä ei jossain valossa taittaisi vihreään, siniseen tai johonkin muuhun?

Erittäin turhauttavaa.




Onneksi näitä maaleja ei tarvitse kuitenkaan summissa ostella, ainakaan siis tonkkakaupalla. Pelkkä väriliuskan kanssa mallailu ei mielestäni kerro mitään. Eli kun kiinnostava sävy oli mietittynä, ostimme sitä muutamalla eurolla tällaisen pikku purnukan. Sitten vain mökin seinään sutimaan ja äkkiähän tuo sitten todellisen värinsä näytti. Huono oli huono heti, valossa ja varjossa. Onneksi näistä löytyi kuitenkin sitten se hyväkin!



Sävyt alarivissä, vasemmalta oikealle:  572X, 1955 ja 612X. Eli vihreänharmaa, liian vaaleanharmaa ja sinisenharmaa. Ei jatkoon.

Sävyt ylärivissä on ne, jotka lopulta valitsimme: oikealla Teknos 7833 ja vasemmalla ikkunapuumaali Vinha 5202-B. Jälkimmäinen näyttää siniseltä tässä mutta lopputulema on silti erittäin jees.


Seinien väri on enemmänkin hiilenmusta kuin tummanharmaa




Raksalla oli helppo maalailla ikkunapuut, kun oli jo katto laitettuna. Tänä kesänä ei juurikaan sateetonta päivää ole ollut, joten suoja on ollut tarpeen.



Lopputulos miellyttää ainakin meidän silmiä. Ikkunapuut näyttävät vaaleilta mutta koska väri on oikeasti harmaa ja samasta väriliuskasta kuin seinämaalikin, on ne hienosti yhteensopivat eikä kontrasti ole liian raju.

Että sellaisia tunnelmia tänään täältä Peikkorannan työleiriltä! Onneksi on lomaa ja kesää vielä jäljellä ♥

Äijäenergiaa stadionin täydeltä



Ensi viikon lauantaina on luvassa meneviä muuveja, letkeää lanneliikettä ja testosteronitykitystä, kun Lapuan pesäpallostadion täyttyy sadoista tanssivista miehistä MIES-TANSSIPIDOISSA. Lapuan kaupunki sai idean tähän tanssista ja teatterillisista elementeistä koostuvaan spektaakkeliin ystävyyskaupungistaan, Viron Rakveresta. Sielä järjestetyissä Meeste Tantsupiduissa oli tanssimassa kahdeksan rohkeaa lapualaista 3500 muun miehen mukana. Show oli niin hieno, joten vastaava haluttiin myös Lapualle. Ja sitten vain tuumasta toimeen! Tapahtuma saatiin osaksi Suomen juhlavuoden ohjelmistoa ja mukaan tuli paljon innokkaita, ihan tavallisia miehiä. Ei tosin niin valtavaa esiintyjäryntäystä ole ollut kuin Virossa, jossa kaikki halukkaat eivät mahtuneet edes mukaan. Mutta niin vain tulevana lauantaina nähdään Lapualla Lukkarilan kentällä satapäin innokkaita hipsuvarpaita laittamassa jalalla koreasti. Shown tähdet ovat kaikenikäisiä, ihan tavallisia miehiä sekä miehenmielisiä hahmoja. Nuorin tanssijoista on muutaman kuukauden ikäinen vauva.

Puolitoistatuntinen show kertoo miehestä, joka kokee muutoksia ja joka ei tanssi. Tähän päähenkilöön voi siis varmasti moni jähmeä pohjalaismies samaistua. Esiintyjät ovat ympäri Suomea mutta tottakai mukana on myös paljon lapualaista äijäenergiaa. Shown tunnusmusiikin on tehnyt lapualaislähtöinen musiikkinero Heikki Salo ja tapahtuman suojelija on Suomen menestynein mieskilpatanssija, myöskin lapualaislähtöinen Jukka Haapalainen. Tanssin koreografiasta vastaa Ari Numminen ja kohtausten äänimaailman on toteuttanut Nuutti Vapaavuori. Ja onpahan mukana myös kiekkotaituri ja kaikkien rillaajien mestari, itse Timo Jutila!



MIES-TANSSIPIDOT on todellakin täynnä tarinaa, tunnetta ja tanssia! Ensi viikon tapahtumaviikonlopun ajan on pesäpallostadionin vieressä myös messukatu, jossa voi ostella ja maistella paikallisia herkkuja, shoppailla uniikkeja käsitöitä, ja tutustua monenlaisiin hyvinvointia parantaviin harrastusmahdollisuuksiin. Tiedossa on paljon monenlaista mukavaa, nähdäänhän siis Lapualla!

MIES-TANSSIPIDOT Lapualla pesäpallostadionilla lauantaina 5.8. klo 14.00 ja 19.00





P.S. Huomasithan arvonnan SOblogien Facebookissa, jossa voit voittaa tapahtumaan lippuja? Kip kap osallistumaan!



(Kaikki kuvat: MIES-Tanssipidot)






Tervetuloa Koskenkorvan Ranchille!


Maakuntamatkailu on mukavaa! On kiva kierrellä pitkin kaunista Pohjanmaata ja bongailla mitä erikoisimpia ja hienoimpia paikkoja ja maisemia. Yksi ehdottomasti vierailemisen arvoisista paikoista on Jari Mäki Oy Ilmajoen Koskenkorvalla. Se on varsinainen cowboy-tila, jossa jo pihaan kurvatessa tulee kunnon länkkärifiilis. Siis aito Koskenkorva Ranch, keskellä idyllistä eteläpohjalaista maalaismaisemaa.

Liikkeestä löytyy länkkärituotteita joka lähtöön; vaatteita, bootseja, solkia, stetsoneita ja hattuja (siis niitä aitoja Stetsoneita löytyy vain täältä, ainoana Suomessa). Lisäksi on paljon lahjatavaraa, leluja ym. Kaikkea aitoon jenkkityyliin. Yrityksellä on myös jenkkiautojen sekä mopoautojen huolto- ja korjauspalvelua sekä varaosamyyntiä.

Yrityksen perustaja, itse cowboy Jari Mäki on intohimoinen Amerikka-fani. Innostus alkoi jo pikku poikana katselemalla televisiosta amerikkalaisia sarjoja. Sittemmin tehdyt monet Amerikan matkat ovat vain vahvistaneet intoa ja tuloksen näemme tänä päivänä hienolla Koskenkorvan ranchilla. Yritys kaikkineen on kyllä todella vierailemisen arvoinen! Ranchilla on lisäksi myös mittava autokokoelma, johon kannattaa käydä tutustumassa. Kokoelmaan kuuluu mm. kolmen presidentin edustusauto, presidentti Kekkosen vene, Irwin Goodmanin Jeeppi, limousineja ym. 





Myynnissä on myös hienoja ase-replicoita.



Bootseja löytyy kyllä varmasti jokaisen jalalle sopivia. Jopa tällaisia ihan pikkuisia!


Suomen ainoat oikeat Stetsonit löytyy vain Jari Mäeltä



Myynnissä myös paljon lahja- ja koristetavaroita sekä leluja.






Liikkeessä on myös mielenkiintoinen Wall of fame -seinä, jossa on paljon kuvia liikkeessä  käyneistä julkkiksista ym. Näytillä on myös Irwin Goodmanin jukebox sekä Kari Tapion kitara.


Cowboy itse, yrityksen omistaja Jari Mäki esitteli minulle autokokoelmaansa. Tämä pitkä limousine on varmasti nähnyt kaikenlaista; on kyyditty monia Suomessa vierrailleita tähtiä, on kuvattu musiikkivideoita jne. Jos tämä auto puhua osaisi, niin varmasti olisi monet mehevät tarinat kerrottavaan.


Mielenkiintoisia tarinoita kertoisi varmasti tämäkin Cadillac, joka on toiminut presidenttien Kekkosen, Koiviston ja Ahtisaaren edustusautona. Autossa on erikoisvarusteluna mm. huippu äänieristys sekä vakaajat, jotka pitävät auton ns. passissa vaikka kyytiin istahtaisi vähän tuhdimpikin arvovieras. Tämän auton kyydissä ovat istuneet mm. USA:n presidentti Bush, Englannin kuningatar Elisabeth sekä Neuvostoliiton presidentti Gorbatšov.


Presidentti Kekkosen entinen vene on sinivalkoinen. 
Toinen täysin samanlainen vene on sinikeltainen ja se kuuluu naapurimaan Kallelle.  


Jari Mäen sheriffiautoja vuokrataan usein polttareihin, häihin, eläkkeellejäämisjuhliin jne. 


Tämä Lincoln on täysin samanlainen kuin Elviksellä oli, väreineen ja varusteluineen päivineen. Elviksen auto on nähtävillä edelleen Gracelandissa, Memphisissä. 


Jari tuumasi, että tällä autolla pääsisin hyvin Ähtärin mökilleni, vaikka olisi 
välillä vähän huonompiakin teitä. Ja se on kyllä totta! Tässä on jo pelkkä rengas melkein 
yhtä iso kuin mun Punto!

Tämä söpö Jeeppi koristaa Irwin Goodmanin Poing Poing Poing -levyn kantta.


Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa tähän mielenkiintoiseen paikkaan, kauppaan, autoihin sekä koko Koskenkorvan Ranchiin! Yrityksestä löytyy lisää tietoa sekä verkkokauppa osoitteesta www.jarimaki.fi


---

Lakeudelle-perhekohteissa riittää villejä elämyksiä, shoppailua ja tapahtumia koettavaksi - kaikenikäisille! Paikalliset SObloggaajat perheineen tarttuivat lähimatkailuhaasteeseen ja lupaavat jakaa kaudella 2017 mielenkiintoisia kokemuksiaan lakeuden perhekohteista ja tapahtumista. Millainen hulabaloo on suurperheen päivä sisäaktiviteettipuistossa? Onnistuuko reissuilu lakeudella, kun lapsilla on erityisruokavalioita? Entä saako bloggaajaäiti lähilomalla teinin irti älypuhelimesta? Tempaudu mukaan matkatarinoihin osoitteessa www.lakeudelle.fi